Perussuomalaisia demoneja

20.2.2012 17:24

Kolumni julkaistu Kansan Uutisissa 4.2.

Perussuomalaisista tuli viime eduskuntavaaleissa Suomen kolmanneksi suurin puolue. Puolue osallistuu vaalikampanjoihin, eduskuntatyöskentelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun niin kuin kaikki muutkin toimijat.

Silti reaktio poliittiseen kritiikkiin tuntuu eroavan Perussuomalaisten kohdalla olennaisesti muista puolueista. Mikään ei ole niin varma tapa saada bloginsa kommenttiraita täyteen eri mieltä olevien kommentteja kuin kirjoittaa Perussuomalaisten politiikasta. Melkein mikään muu aihe (feminismiä lukuun ottamatta) ei saa ihmisiä hermostumaan niin paljon. Eduskuntavaalien jälkeen Perussuomalaiset ovat loukkaantuneet milloin mistäkin. Heidän sananvapautta rajoitetaan, heidän aloitteilleen nauretaan ja heille ei anneta puheaikaa paneeleissa.

Yleensä keskustelijoita syytetään siitä, että he halveksivat, haukkuvat tai demonisoivat Perussuomalaisia tai ”hyökkäävät” Perussuomalaisia vastaan, jolloin johtopäätös on, ettei kirjoittaja kunnioita puoluetta eikä puoluetta äänestäneiden ajatuksia. Hyvin yleinen kritiikki on myös, etteivät punavihreät vassaripimut yksinkertaisesti ”ymmärrä” Perussuomalaisia.

Poliittinen peli on monin tavoin armoton. Siihen kuuluu poliittisten vastustajien kritisoiminen, omien ratkaisujen puolesta puhuminen ja asennoituminen siihen pelikenttään, jossa ihmisten eri näkemykset ja intressit ovat jatkuvassa konfliktissa. Kaikkia puolueita kritisoidaan, välillä rankastikin. Se kuuluu asiaan, eikä persuille anneta tässä suhteessa mitään erioikeuksia.

On totta, että joidenkin tahojen kritiikki on mennyt henkilökohtaisuuksiin. Perussuomalaiset ei ole mikään läppä. Perussuomalaisista kansanedustajista, varsinkaan puolueen jäsenistä tai kannattajista, ei ole syytä tehdä naurunalaisia. Viime vaaleissa noin 20 prosenttia äänestäneistä halusi antaa tukensa ja luottamuksensa nimenomaan Perussuomalaisille.

Puolueen kritisoiminen kansanedustajien tekemistä aloitteista tai lausunnoista ei ole demonisointia vaan politiikkaa. Se, että vaatii puolueen puheenjohtajaa vastaamaan kansanedustajien rasistisista puheista, ei ole haukkumista vaan tapa osoittaa, että tätäkin puoluetta kohdellaan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin.

Perussuomalaisia vastaan esitetyn kritiikin määrä on ollut suhteessa puolueen esittämiin vaatimuksiin ja ulostuloihin. Jos Keskusta esittäisi pakkotyötä nuorille, maahanmuuttajien ja homojen siirtämistä Ahvenanmaalle tai tekisi varjobudjetin, joka ei eroa juuri mitenkään hallituksen esittämästä, kritiikin määrä ei varmasti olisi yhtään vähäisempi.

Sen sijaan, että loukkaannutaan muiden “haukkumisesta”, Perussuomalaisten olisi kolmanneksi suurimpana eduskuntapuolueena aika keskittyä oman poliittisen linjansa terävöittämiseen. Silloin olisi helpompaa vääntää niistä asioista, joista äänestäjät halusivatkin persujen vääntävän eduskunnassa.

Kommentit

  1. Bajen är best 25.2.2012 19:22

    Perussuomalaiset eivät ole ehdottaneet homojen siirtämistä ahvenanmaalle.

    Hakkarainen on kyllä möläytellyt tätä huulena. Li Andersson kuitenkin itse kannattaa pakkoruotsia ja on kielipolitiikassa selkeästi suomalaisuutta halveksivan populistisen RKP:n linjalla.

    On hyvä, että perusuomalaisia kritisoidaan ja heidän tekemisiään seurataan, mutta itse koen, että heitä oikeasti demonisoidaan ja tällöin kritiikki ei osu oikeeseen kohteeseen.

    Harmittaa myös suunnattomasti se, miten suomenruotsalaiset ovat mustanmaallanneet Timo Soinia riikinruotsalaisille toimittajille, jotka suomenkielen taitamattomina eivät ole voinneet tarkistaa asian todellista laitaa.

    Väärän todistuksen antaminen kenestä tahansa on syntiä!!!!!!!

  2. Bajen är best 27.2.2012 14:33

    Väärin käsitysten välttämiseksi selvennän edellisen kirjoitukseni sisältöä.
    En tarkoittanut, että Li olisi suomalaisuutta halveksiva henkilö lainkaan, vaan kyse tältä osin kohdistui vain RKP:hen sivumainintana.

  3. Li Andersson 5.3.2012 17:28

    Kiitos kommenteista, pakkoruotsin suhteen olen itse asiassa täysin Vasemmistoliiton linjalla.

    Mun mielestä toisen kotimaisen kielen opetus tulisi aikaistaa. Ihmiset oppivat nuorimpina helpommin vieraita kieliä ja asenteet eivät ole vielä muodostuneet niin jyrkän kielteiseksi kuin yläasteella. Mitä aikaisempaan vaiheeseen pakollinen osuus sijoitetaan, sitä vähemmän se myös vaikuttaa oppilaiden mahdollisuuksiin päästä jatkokoulutukseen. Kukaan ei ole vielä vakuuttanut minua siitä, että toisen kotimaisen poistamisesta ei seuraisi että Suomen kaksikielisyyttä kyseenalaistetaan.

    Ruotsalaiset toimittajat seuraavat mun käsittääkseni ennen kaikkea Ylen ruotsinkielisiä uutisia sekä ruotsinkielisiä lehtiä Suomesta. Ruotsissa on myös paljon toimittajia jotka osaavat suomea.

  4. Marja Simola 24.3.2012 12:44

    Tämä teksti on varmasti paras paikka selvittää, miksi Perussuomalaiset saivat viime vaaleissa suuren jytkynsä! Kevät 2012 on ollut oiva esimerkki siitä, mitä suhmurointia ja kansan hämäämistä eduskunnassa harrastetaan, ellei sinne äänestetä puoluetta ja henkilöitä, jotka tuovat nämä epäoikeudenmukaisuudet päivänvaloon. Äänestäjien mitta on täyttynyt “vanhojen puolueiden” toiminnasta.

    Eilinen (23.3.2012) keskustelu TVI A-streamilla oli yksi osoitus siitä, että me suomenkieliset emme ole saaneet “vanhojen” puolueiden kautta sanomaamme esille. Se oli myös osoitus siitä, että te suomenruotsalaiset ette ymmärrä omaa asemaanne ettekä meidän suomenkielisten tilannetta nyky-Suomessa.

    Maailma on muuttunut siitä, kun kielilait Suomessa laadittiin ja ne tulisi uudistaa siten, että ne vastaisivat nykytodellisuutta. Suomi ei ole kaksikielinen maa, vaan Suomessa asuu pieni suomenruotsalainen vähemmistö. Me muut yli 90% väestöstä olemme täysin yksikielisiä. Me emme ole missään emmekä koskaan tekemisissä suomea osaamattomien suomenruotsalaisten kanssa. Me elämme täysin suomenkielisessä ympäristössä. Siksi koko käsite “kaksikielinen Suomi” on meille suuri valhe. Viime vuosisadan alussa säädetty kielilaki ei ole koskaan ollut totta meidän suomenkielisten näkökulmasta. Laki on silloisen suomenruotsalaisen virkakoneiston aikaansaama. Siitä on kiistelty läpi viime vuosisadan milloin kiivaammin tai taipuen hallitsevien päättäjien alistamiksi.

    Tämän ajan tietoyhteiskunta on antanut mahdollisuuden kenelle tahansa ottaa selvää, mitä meidän kielikysymyksistämme missäkin hallintoelimessä päätetään ja se on avannut myös mahdollisuuden suomenkielisille ryhtyä ajamaan kielellisiä oikeuksi omassa maassamme. Me suomenkieliset emme pidä tarpeellisena opiskella ruotsia, joka on toinen pieni kieliryhmä maailmassa kuten suomikin. Me koemme ruotsin opiskelun vievän meiltä yhden vieraan kielen opiskelun mahdollisuuden. Meillä on peruskoulussa vain rajallnen määrä tunteja ja haluamme, että voimme silloin antaa suomenkielisille mahdollisuuden hankkia valmiuksia muihin “suurempiin” kieliin.

    Suomi on muutettava yksikieliseksi Ruotsin mallin mukaan ja teille suomenruotsalaisille annettakoon maassamme vähemmistökielen asema kuten suomalaisilla on Ruotsissa.

    Yksikielisessä Suomessa me saamme vapaasti valita ne kielet, joita haluamme opiskella. Suomenkielisten ei tarvitse pakko-opiskella ruotsia, jotta olisimme kelvollisia valtion tai kuntien virkoihin eli virkamiespakkoruotsi poistuu ammatillisesta koulutuksesta ja yliopistotutkinnoista, joissa se on ratkaisevasti vaikuttanut opintoaikojen pidentymiseen.

    Ruotsi ratkaisi kielikysymyksen siksi, että sillä ei ollut muita taloudellisia mahdollisuuksia. Kaksikielisyys tulee myös Suomessa kalliiksi, koska meillä on ns. kaksoisbyrokratia.

    Suomenkielisen enemmistön edustajana katson, että kaksikielisyydestä on voitava keskustella avoimesti ja suomenruotsalaisten on pysyttävä katsomaan tilannetta myös suomenkielisten näkökulmasta. Me suomenkieliset elämme Suomessa alistetussa asemassa. Olemme oikeastaan rotusorron kohteena suomenkielisen syntyperämme takia. Me emme EU-aikakaudella tarvitse missään ruotsia, koska ruotsalaiset osaavat englantia ja kommunikointi sujuu siten myös silloin, kun on kyse Pohjoismaisesta yhteistyöstä. Meidän kielemme on kelvattava tasavertaisena kielenä Pohjoismaissa, koska se kelpaa EU:ssakin.

    Vaatimus Suomen muuttamiseksi yksikieliseksi käy entistä paremmin selviöksi, kun katsoo Suomen karttaa, jossa on esitetty alueet, joilla asuu suomenruotsalaisia. Kaikilla muilla alueilla asuu siis yli 90% suomalaisista, joiden äidinkieli on suomi ja vain suomi, emme ole kaksikielisiä!

    Perussuomalaiset on toistaiseksi ainoa mahdollisuus suomenkielisille saada äänensä kuuluviin, joten toivon myönteistä ja ymmärtävää suhtautumista meidän asemamme korjaamiseksi.

  5. Soili 24.3.2012 13:30

    Kielten oppiminen vaatii työtä,joiltakin paljon.Opiskelin äskettäin itselleni kuudennen kielen,venäjän,jota tarvitsen pietarilaisen kummilapseni kanssa.60-vuotta sitten yhteiskoulussa koin olevani etuoikeutettu saadessani opiskella
    kieliä,mutta se tuntui vapaaehtoiselta .Jos ruotsi nytkin olisi vapaaehtoista ,luulen että opiskelijoita olisi yhtä paljon kuin ennen peruskoulua.Terv. ent.Åbo Akademilainen

  6. Bajen är best 25.3.2012 00:00

    Li! millä tavoin vasemmistoliiton kielipoliittiset linjaukset poikkeavat RKP:n kielipoliittisista linjauksista?

    Riikinruotsalaisesta mediasta minulla on oma kohtaisia kokemuksia, koska olen antanut näille juttu vinkkejä suomesta ja jokin vuosi sitten annoin DN:lle hyvän aiheen, josta julkaistiin iso juttu “myös paperiversiossa”
    Tällöin lähteeksi oli ilmoitettu suomenruotsalaisen media talon nimi, vaikka alunperin jutun lähde tuli minulta. Eli juttu ns tarkistettiin ennen julkaisua suomenruotsalaiselta media talolta.

    Jos ja kun riikinruotsalaiset toimittajat ovat suomenruotsalaisen lehdistön ja FST:n varassa, niin kuva suomesta ei voi olla muuta kuin vääristynyttä ja varsinkin kielipolitiikassa erittäin valheellista.
    Itse olen lopettanut suomenruotsalaisten lehtien tilaukset jo vuosia sitten, koska jatkuva valehtelu ja historian vääristely lehdissä alkoi sapettamaan liikaa.

    Marja Simola osuu asian ytimeen kirjoituksessaan kokonaisuutena ja varsinkin loppuosassa siinä, että perussuomalaiset ovat valitettavasti ainoa puolue joka tosissaan ottaa tämän kieliasian vakavasti suomenkielisten kannalta.

    Li minusta on erittäin pöyristyttävää ja loukkaavaa, että ruotsinkielen opetuksen aikaistamista perustellaan sillä, että tällöin lapsen vanhempien tai ympäristön asenteet eivät vielä ehdi vaikuttaa lapseen kielteisesti suhteessa ruotsinkielen oppimiseen ym… tämähän pitää sisällään ajatuksen, että pakkoruotsin vastustamisessa olisi kyse jostain likaisesta ja epämoraallisesta asiasta. Tällaista näkökulmaa en voi pitää muuna kuin vihapuheena ja loukkaavana mustanmalauksena.

    Lopuksi hypoteesi! Venäläiset vapauttivat suomen 1809 ruotsin monisatavuotisesta riisto ja alistamisvallan alta!!!
    Jos olisi käynnytkin niin, että ruotsi olisi voittanut sodan, niin jokainen voi miettiä tahollaan, miten paljon ruotsi nimisen valtion(johon suomi kuuluisi) kansasta olisi suomenkielisiä ja olisiko ruotsissa pakkosuomea, virkamiessuomea ym…. tai olisiko ruotsissa edes suomen maakunnassa suomenkielisiä koululaitosta???

  7. Marja Simola 25.3.2012 14:02

    Edellinen kirjoittaja kysyi, minkälainen on Vasemmistoliiton kielipoliittinen ohjelma. Itseäni kiinnostaa sama asia ja lisäksi ihmetyttää, miten Vasemmistoliiton intresseihin kuuluu tukea nykyistä RKP:n harjoittamaa kielipoliittiikkaa.

    Onko puolueen kielipoliittinen ohjelma koko jäsenistön tiedossa ja tuoko Vasemmistoliitto selkeästi linjansa esille aina vaalien alla?

    Itse hämmästyin viime eduskuntavaalien alla, että sellaiset Vasemmistoliiton ehdokkaat, joita siihen asti olin pitänyt puhtaasti suomenkielisinä ja heidän asioitaan ymmärtävinä, osoittautuivat RKP:n kielipolitiikan kannattajiksi. Tämä kävi ilmi vain ruotsinkielisissä julkaisuissa, suomenkielisille asiasta ei haluttu informoida.

  8. Toni ps 25.3.2012 20:41

    Li: “Ihmiset oppivat nuorimpina helpommin vieraita kieliä ja asenteet eivät ole vielä muodostuneet niin jyrkän kielteiseksi kuin yläasteella.”

    Siis sun mielestä ihmiset oppivat uusia kieliä nuorempina helpommin? Mutta miten se ihan oikeasti onkaan?

    Lapsena (alle 4v) kykenee omaksumaan montakin kieltä. Mutta 7v jälkeen uuden kielen oppiminen ei ole yhtään helpompaa kuin 12v ikäisenä. Itseasiassa aikuisena uuden kielen oppiminen on helpompaa niille, jotka haluavat sen oppia.

    Eräskin tutkimus kertoo:
    “Ikä ei myöskään merkitse, että kaikki taidot ruostuisivat. Vaikka fyysinen kyky vähenee, ja laskupää heikkenee, niin esimerkiksi kyky oppia uusia kieliä sekä päätöksenteko paranevat. “

  9. Vahtikoira 26.3.2012 04:20

    Harvinaisen asiallinen kirjoitus punavihreältä nuorelta henkilöltä. Se että persuja mustamaalataan, on kuitenkin tosiasia ei mielipide. Oiva esimerkki löytyy heti omasta tekstistäsi. Persut eivät ole ehdottaneet homojen tai kenenkään muunkaan siirtämistä Ahvenanmaalle (kuten hyvin tiedät), kyseessä oli Hakkaraisen ihan oma irtiotto, jonka nyt jokainen vähänkin huumorintajuinen käsittää (huonoksi) vitsiksi.

    Mutta näin niitä mielikuvia politiikassa luodaan kuin huomaamatta. Sinäkin sotket näennäisen asialliseen kirjoitukseesi mustamaalausta. Se tuntuukin olevan punavihreiden poliittisten lilliputtien ainoa ase persuja vastaan. Argumentti-osastolla nk. oikeista asioista on ollut varsin hiljaista, mikä sinänsä ei ole yllätys. Persuilla kun on paha tapa olla oikeassa. Persujen ei tarvitse hyökätä henkilöitä vastaan eikä valehdella saati mustamaalata esim. vasemmistoliiton poliitikkoja.

    Te olette myyneet kaikki periaatteenne ja pettäneet joka ainoan vaalilupauksenne (peruspäivärahan näennäiskorotusta lukuunottamatta). Eli te hoidatte homman ihan itse.

  10. Kielikys 26.3.2012 12:58

    Jos Vasemmistoliitolla on oma kielipoliittinen ohjelma, olisi mielenkiintoista tietää sen sisältö ja se, eroaako ohjelma RKP:n tavoitteista. Puolueen sivistyspoliittisessa ohjelmassa ei mielestäni löytynyt mainintaa muusta kuin lähikouluista ja kultturikysymyksistä, mitkä ehkä viittaavat kielikysymykseen.

    Ohjelmassa korostettiin suvaitsevaisuutta ja demokratiaa. Mielestäni nuo kysymykset eivät toteudu Vasemmistoliiton toiminnassa eduskuntatyöskentelyssä. Kysyttäessä puolueen eduskuntaehdokkailta ruotsin kielen opetuksen pakollisuudesta Vasemmistoliiton ehdokkaista 58% oli sitä mieltä, että pakkoruotsi voitaisiin poistaa. Wallin- jupakan yhteydessä Annika Lapintie katsoi, että Perussuomalaisten toiminta oli aivan tarpeetonta ja Wallin toimi siis aivan oikein, eikä kyseessä ollut suomenruotsalaisten suosiminen tai kielipolitiikka. Asian voi ymmärtää niin, että Vasemmistoliiton kielipolitiikka on siis yhteneväinen RKP:n kanssa.

    Sivistypoliittisessa ohjelmassa otettiin esille myös erityisoppilaat ja heille koulussa annettava kaikinpuolinen tuki. Puolueen ja tekstin kirjoittajien tarkoitus on varmasti hyvä, mutta periaateohjelma on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tekstin kirjoittajat eivät todennäköisesti ymmärrä erityioppilaiden vaikeuksia. Monilla heistä on ongelmia oman äidinkielensä oppimisessa, mutta silti kaikkien heidän on opiskeltava pakollisena kahta vierasta kieltä ja toinen niistä vain Suomen pientä kielivähemmistöä, suomenruotsalaisia, varten. Jokaisen asioista päättävän pitäisi ymmärtää, että kaikille koululaisille on nykypäivänä opetettava englantia ja sitä niin hyvin, että he osaavat sitä myös käyttää. Kaikki mahdollinen aika tulisi siis suunnata englannin opettamiseen eikä tunteja pitäisi tuhlata ruotsin kielen opettamiseen. Sama asia pätee muuten kaikkiin peruskoululaisiin!

    Jotta suomenkieliset eivät kokisi vääryyttä, pitäisi kaikkien maahanmuuttajien osata molemmat maan pääkielet eli suomi ja ruotsi. Vai onko oikein, että vain ja ainoastaan suomenkielisiltä vaaditaan ruotsinkielen taito valtion viroissa ja toimissa. Oletettavasti ennemmin tai myöhemmin myös maahanmuuttajien edellytetään työskentelevän noissa tehtävissä.

    Jos Vasemmistoliitolla on kielipoliittinen ohjelma, niin sen luulisi tukevan suomalaisten menestymistä maailmalla eikä vaikeuttavan meidän mahdollisuuksiamme opiskella maailmankieliä. Meidän kouluruotsiamme ei tarvita edes Ruotsissa, vaan sielläkin voimme käyttää englantia.

    Viime vaalien alla selvästi yli 50% eduskuntaehdokkaista oli sitä mieltä, että pakkoruotsi olisi syytä lopettaa ja siirtyä vapaaseen kielivalintaan. Yli puolet valituista kansanedustajista on samaa mieltä ja Perussuomalaisista jopa 97%. Onko nyt niin, että kaikki muut puolueet paitsi Perussuomalaiset, pettävät suomenkieliset äänestäjät tälläkin vaalikaudella!

  11. Per 30.3.2012 02:55

    Fanatiker = driver sin sak utan någon hänsyn till rationella argument.

    Fanatismen äldre än islam, äldre än kristendomen, äldre än judendomen, äldre än någon ideologi eller religion i världen.

    – Människor som bränner moskéer och i Europa, som spränger abortkliniker i USA, som tvingar folk att läsa svenska i Finland, skiljer sig inte från bin Ladin eller Anders Breivik när det gäller vilket slags brott de begått, utan bara i brottens skala.

  12. Bajean e best 31.3.2012 04:35

    Per! eiköhän tuo nyt mennyt vähän yli ja se ymmärtääkseni oli sinulla tarkoituksenakin?

    Sinänsä totta, että monet pakkoruotsittajat tahallaan vääristelevät ja demonisoivat pakkoruotsinvastustajia ja heidä sanomisiaan.

    Hyvä esimerkki tästä oli vuosi sitten eduskuntatalon edessä kun oli vapaankielivalinta ry:n järjestämä mielenosoitus. Media oli paikalla runsaslukuisesti, mutta halusi kuvata tapahtumaa hyvin yksipuolisesti. Tökeröintä käytöstä tuli SVT:n ruotasalaiselta toimittajalta, joka sulki kameran siinä kohtaan kun hänen juttusilleen meni äidinkieleltään ruotsinkielisiä pakkoruotsinvastustajia ja pakeni paikalta heti jos kuuli jonkun pakkoruotsin vastustajan puhuvan ruotsia. Kyllä oli naurussa pitelemistä. YouTubesta löytyy muuten hyvä pätkä tilaisuudesta jota kannattaa käydä katsomassa”Ei pakkoruotsille mielenosoitus 31.3.2011″ löytynee helposti.

  13. Jape 13.5.2012 19:40

    Suomenruotsalaisille lapsille voisi antaa niitä kielikylpyjä jo varhaiskasvatuksessa.Näin oppisivat Suomen kieltä ajoissa,että saisivat palvelua Suomenkielellä virastoissa ym,ym.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>